”Ja nyt viimein kun mä lähden / teen sen sydämeni tähden…” Luxembourgin luonnonvoiman Vicky Kriepsin vimmaisesti näyttelemän Clarissen automankassa ei soi Leevi and the Leavings vaan tyttären pianoharjoitukset – silti lähdettävä on, tien päälle, pois perheen kauniista kodista, ilman miestä ja lapsia.
Mathieu Amalricin tuorein ohjaus on hellä ja raju tie-elokuva menetyksestä, kaipuusta, leikkisyydestä, mielikuvittelun voimasta, mahdollisista maailmoista, baaritiskillä hätäisesti vedetyistä shoteista, kertomuksen muistipeleistä, uudelleen aloittamisesta, läheisten rasittavuudesta ja rakkaudesta, oikeanlaisesta lettutaikinasta, elämän jatkumisesta: kaikesta, mitä perheenäidin mieleen mahtuu lumien sulamista odotellessa.
Tytti Rantanen