In My Parents’ House

In My Parents’ House kuvaa kaunistelematta hoivaan liittyviä kysymyksiä. Kuinka auttaa läheistä, kun toivo paremmasta on katoamassa ja voimat loppumassa?

Tim Ellrichin esikoisohjaus kertoo vähäeleisesti vakavan sairauden aiheuttamasta taakasta. Terapeuttina työskentelevä Holle haluaa auttaa ja hoivata skitsofreniaa potevaa veljeään. Käännettä parempaan ei ole näköpiirissä, ja Hollen ikääntyneet vanhemmatkin alkavat ottaa etäisyyttä.

Elokuvan tarkkaileva, sentimentaalisuutta välttävä ote muistuttaa Michael Haneken töistä. Kuvaaja Konstantin Papen mustavalkokuvissa välittyy perheen sisälle rakentuvat jännitteet ja eristäytyminen.

Elokuvaa kannattelee Jenny Schilyn vahva roolisuoritus Hollena. Schilyn uupuneilta kasvoilta välittyy tarve pitää kiinni inhimillisyyden viimeisistä rippeistä silläkin uhalla, että kuluttaa itsensä loppuun.

Ellrichin elokuva on täynnä empatiaa ja ymmärrystä. Sen ansiot ovat erityisesti sen tavassa kuvata kyvyttömyyttä toimia ja tunnistaa käsillä olevaa muutosta. Elokuva näyttää myös armollisesti ihmisen haurauden tilanteissa, joissa sopivia ratkaisuja ei ole tarjolla. 

Espoo Ciné