Kouraisevan koskettava draama rakentaa intiimin ja rehellisen muotokuvan jazzpianisti
Bill Evansista, jonka elämässä musikaalinen herkkyys ja huumeriippuvuuden varjo kulkivat rinnakkain. Loistavan pääroolin tekevä
Anders Danielsen Lie tavoittaa Evansin sisäisen ristiriidan täydellisyyttä etsivänä taiteilijan, joka kamppaili yhtä paljon itsensä kuin huumeriippuvuutensa kanssa.
Elokuvassa keskeiseen rooliin nousevat myös Evansin vanhemmat, jotka muistuttavat, että vaikean huumeriippuvuuden keskelläkin ihminen on jonkun rakastama. Isää näyttelevän
Bill Pullmanin hillitty ja lämmin tulkinta tuo tarinaan oman emotionaalisen kerroksensa ja melkein varastaa koko elokuvan.
Visuaalisesti teos hengittää kuin improvisaatio: melankoliaa, vapautta ja tarkkaa rakennetta samassa liikkeessä. Lopputuloksena on herkkä muotokuva taiteilijasta, joka soitti kuin etsisi totuutta jokaisesta soinnusta – ja ihmisestä, joka yritti löytää tien takaisin itseensä.
Upeasti mustavalkoisena kuvatun draaman on ohjannut monista musiikkivideoistaan (mm. Radiohead, Blur, Nick Cave) sekä musiikkidokumenteistaan (mm.
Joy Division (2007),
Meeting People is Easy (1998)) tunnettu
Gran Gee.
Timo Kuismin