Archives: EXPRMNTL 4
Speak; Water Sark; Film No. 4 (Bottoms); Fist Fight; EXPRMNTL 4 Knokke
Kesto: 82 min
Cinéstesia
Sallittu yli 7-vuotiaille
Kokeellinen
Elokuvan historia Taiteesta Naisohjaaja Lyhytelokuvia Klassikko
Cinéstesia
Näytökset:
Joulukuussa 1967 länsisaksalaiset elokuvantekijät Claudia von Alemann ja Reinold E. Thiel matkustivat belgialaiseen rannikkokaupunkiin Knokke-Le-Zouteen raportoimaan tapahtumasta, josta tulisi yksi avantgarde-elokuvan historian legendaarisimmista: EXPRMNTL 4 -festivaalista, jonka järjesti Jacques Ledoux, Belgian kuninkaallisen elokuva-arkiston (Cinémathèque royale de Belgique) johtaja. Vain muutamaa kuukautta ennen toukokuun 1968 mullistuksia EXPRMNTL toimi foorumina paitsi elokuvien kuten pääpalkinnon voittaneen Michael Snow'n Wavelengthin (1967) löytämiselle, myös tapahtumille, mielenosoituksille ja provokaatioille. Harun Farocki, Holger Meins ja muut häiritsivät tilaisuutta vastustaakseen Yhdysvaltain imperialismia ja Vietnamin sotaa, kun taas Jean-Jacques Lebel järjesti pilailevan kauneuskilpailun nimeltä "Miss Experimentation" ja Yoko Ono makasi tuntikausia lattialla mustassa kangassäkissä esityksessä, jota hän kutsui nimellä Bag Piece (1964).
Tämä näytös esittelee von Alemannin ja Thielin merkittävän festivaalidokumentaation uuden restauroinnin yhdessä neljän muun elokuvan kanssa, jotka olivat osa festivaalin yli 170 elokuvan ohjelmistoa kilpasarjassa tai sen ulkopuolella.
Näytöksen on kuratoinut Erika Balsom.
Huom! Kino Reginan Cinéstesia-näytösten liput lunastetaan Kino Reginan sivuilta. Näytöksiin ei käy Espoo Cinén vapaa- tai sarjaliput.
`Näytösliput Kino Reginan verkkokaupasta >>>`
Huom! Näytöksen ensimmäinen elokuva sisältää voimakkaasti välkkyviä valoja.
Näytöksen elokuvat:
John Latham: Speak (Iso-Britannia 1962; 11 min, ei puhetta)
Speak on 11-minuuttinen animaatioelokuva, joka tuli tunnetuksi voimakkaasta flicker-vaikutuksestaan Lontoon psykedeelisillä klubeilla järjestetyissä näytöksissä.
Joyce Wieland: Water Sark (Kanada 1965; 14 min, ei puhetta)
"Päätin tehdä elokuvan keittiönpöytäni ääressä – mikään ei ole tutumpi kuin oma pöytäni. Kotiäidin korkea taide. Tarvitaan prismoja, lasia, valoja ja minut itseni. The housewife is high.' Water Sark on elokuvaveistos, piirros, joka syntyy odottaessasi."
— Joyce Wieland
Yoko Ono: Film No. 4 (Bottoms) (Yhdysvallat 1966; 6 min, ei puhetta)
Hiljaisissa mustavalkoisissa jaksoissa Yoko Ono näyttää kuuden minuutin ja yhdeksän sekunnin ajan alastomia, käveleviä pakaroita, muun muassa omansa, tyttärensä sekä muutamien newyorkilaisten taiteilijaystäviensä. Piilotetulla juoksumatolla lähikuvina kuvatut lihan liikkeet muuntuvat rytmikkääksi, minimalistiseksi kulkueeksi.
Robert Breer: Fist Fight (Yhdysvallat 1964; 11 min, ei puhetta)
Breerin poikkeuksellinen omaelämäkerrallinen elokuva yhdistää omia ja perhealbumien valokuvia voimakkaisiin väreihin, tekstuureihin ja geometrisiin abstraktioihin.
Claudia von Alemann & Reinold E. Thiel: EXPRMNTL 4 Knokke (Saksa 1968; 43 min, ranskan-, englannin- ja saksankielinen, osittainen tekstitys englanniksi)
Vuodenvaihteessa 1967–1968 Belgian rannikkokaupunki Knokke isännöi neljättä kansainvälistä kokeellisen elokuvan festivaalia. Claudia von Alemannin ja Reinold E. Thielin aikalaisdokumentaarissa nähdään katkelmia festivaalilla esitetyistä elokuvista. Ennen kaikkea he kuitenkin ovat tallentaneet festivaalin oheistapahtumia, spontaaneja performansseja, happeningeja ja mielenilmauksia. Mukana ovat muun muassa Harun Farockin, Jean-Jacques Lebelin, Shirley Clarken, Holger Meinsin, Gustav Lamchen, Armand Gattin ja Mauricio Kagelin sekä Ulmin muotoilukorkeakoulun opiskelijoiden ja yhdysvaltalaisten underground-elokuvantekijöiden teoksia. Elokuva välittää sähköistyneen ja innostavan ilmapiirin, joka teki festivaalista legendaarisen ja antoi ratkaisevan sysäyksen riippumattoman elokuvan kehitykselle Euroopassa.
Tämä näytös esittelee von Alemannin ja Thielin merkittävän festivaalidokumentaation uuden restauroinnin yhdessä neljän muun elokuvan kanssa, jotka olivat osa festivaalin yli 170 elokuvan ohjelmistoa kilpasarjassa tai sen ulkopuolella.
Näytöksen on kuratoinut Erika Balsom.
Huom! Kino Reginan Cinéstesia-näytösten liput lunastetaan Kino Reginan sivuilta. Näytöksiin ei käy Espoo Cinén vapaa- tai sarjaliput.
`Näytösliput Kino Reginan verkkokaupasta >>>`
Huom! Näytöksen ensimmäinen elokuva sisältää voimakkaasti välkkyviä valoja.
Näytöksen elokuvat:
John Latham: Speak (Iso-Britannia 1962; 11 min, ei puhetta)
Speak on 11-minuuttinen animaatioelokuva, joka tuli tunnetuksi voimakkaasta flicker-vaikutuksestaan Lontoon psykedeelisillä klubeilla järjestetyissä näytöksissä.
Joyce Wieland: Water Sark (Kanada 1965; 14 min, ei puhetta)
"Päätin tehdä elokuvan keittiönpöytäni ääressä – mikään ei ole tutumpi kuin oma pöytäni. Kotiäidin korkea taide. Tarvitaan prismoja, lasia, valoja ja minut itseni. The housewife is high.' Water Sark on elokuvaveistos, piirros, joka syntyy odottaessasi."
— Joyce Wieland
Yoko Ono: Film No. 4 (Bottoms) (Yhdysvallat 1966; 6 min, ei puhetta)
Hiljaisissa mustavalkoisissa jaksoissa Yoko Ono näyttää kuuden minuutin ja yhdeksän sekunnin ajan alastomia, käveleviä pakaroita, muun muassa omansa, tyttärensä sekä muutamien newyorkilaisten taiteilijaystäviensä. Piilotetulla juoksumatolla lähikuvina kuvatut lihan liikkeet muuntuvat rytmikkääksi, minimalistiseksi kulkueeksi.
Robert Breer: Fist Fight (Yhdysvallat 1964; 11 min, ei puhetta)
Breerin poikkeuksellinen omaelämäkerrallinen elokuva yhdistää omia ja perhealbumien valokuvia voimakkaisiin väreihin, tekstuureihin ja geometrisiin abstraktioihin.
Claudia von Alemann & Reinold E. Thiel: EXPRMNTL 4 Knokke (Saksa 1968; 43 min, ranskan-, englannin- ja saksankielinen, osittainen tekstitys englanniksi)
Vuodenvaihteessa 1967–1968 Belgian rannikkokaupunki Knokke isännöi neljättä kansainvälistä kokeellisen elokuvan festivaalia. Claudia von Alemannin ja Reinold E. Thielin aikalaisdokumentaarissa nähdään katkelmia festivaalilla esitetyistä elokuvista. Ennen kaikkea he kuitenkin ovat tallentaneet festivaalin oheistapahtumia, spontaaneja performansseja, happeningeja ja mielenilmauksia. Mukana ovat muun muassa Harun Farockin, Jean-Jacques Lebelin, Shirley Clarken, Holger Meinsin, Gustav Lamchen, Armand Gattin ja Mauricio Kagelin sekä Ulmin muotoilukorkeakoulun opiskelijoiden ja yhdysvaltalaisten underground-elokuvantekijöiden teoksia. Elokuva välittää sähköistyneen ja innostavan ilmapiirin, joka teki festivaalista legendaarisen ja antoi ratkaisevan sysäyksen riippumattoman elokuvan kehitykselle Euroopassa.