Ainahan on huominen

Nanni Morettin Espoo Cinéssäkin esitetty A Brighter Tomorrow (Il sol dell'avvenire) oli viime vuonna Italian suurimpia kaupallisia menestyksiä. Paola Cortellesin esikoisohjaus Ainahan on huominen on ollut jopa sitäkin suurempi hitti ja kerännyt Italiassa enemmän katsojia kuin Greta Gerwigin ennätyksiä tehtaillut Barbie.

Komediallinen draama sijoittuu 1940-luvun loppuun ja kunnioittaa tyylikkäästi italialaisen neorealismin perinteitä komealla mustavalkoisella kuvallaan. Delia, jota ohjaaja hienosti itse näyttelee, on toimeentulonsa rajamailla liikkuva tomera kolmen lapsen perheenäiti, jota aviomies (Valerio Mastandrea) pitää tiukasti hellan ja nyrkin välissä. Päivät kuluvat useampaa työtä tehden ja perheestä huolehtien. Salaa Delia unelmoi kuitenkin toisenlaisesta elämästä, etenkin kun nuoruuden poikaystävä saattaisi tarjota pakotien synkältä näyttävästä ja ahdistavasta arjesta. Tytär Marcella (Romana Maggiora Vergano) on menossa naimisiin varakkaan kahvilanpitäjän pojan kanssa mutta Delia näkee jo etukäteen, että tämän tulevaisuus ei tule olemaan yhtään valoisampi kuin hänenkään. Yllättäen Delia saa kuitenkin kirjeen, joka aiheuttaa hänessä perinpohjaisen järistyksen. Voisiko kirje olla avain johonkin isompaan: sukupuolten tasa-arvoon ja naisten vapautumiseen?

Timo Kuismin